Minä en ajattele, minä en muista

Herään jokaiseen aamuun vahvana ja voimakkaana. Kuljen eteen päin ajatellen ”minä selviydyn”. Ajoittain tunnen, minulle niin tuttua, ahdistusta. Mutta minä en ajattele. Minä en muista. Enkä minä välitäkkään ajatella tai muistaa. Päiväni ovat kuitenkin täynnä epätodellisuutta. Dissosioin paljon ja voimakkaasti. Tuntuu että kaikki on vain unta. Maailma ei näytä todelliselta ja minä en tunnu olevan todellinen. En juurikaan ole itse paikalla, vaikka käytän paljon tietoisuustaitoja. Joskus tutkiessani tarkkaan jotain esinettä, saatan vähän aikaa olla oikeasti läsnä tässä hetkessä. Kurkkupastillista on taas tullut turvani kun oikein ahdistaa mennä esim. kauppaan tai vierailuille. Keskittyessäni kurkkupastillin muotoon, makuun, siihen miten se ”sulaa” suuhun, suojelen itseäni paniikkikohtaukselta tai siltä että oikeasti katoan. Oikein vaikeina hetkinä tunnen etten ole olemassa ja että katson kaikkea ulkopuolelta, ikään kuin elämäni olisi elokuva, johon minä en kuulu. Mutta kaikesta tästä huolimatta minä en ajattele, minä en muista, koska en haluakaan.

Pohdiskelin onko tällainen oikea tapa selviytyä. Dissosiaatiohan on sairauden oire. Onko sitä hyvä käyttää elämässä kiinni pysymiseen. Epätodellinen olo on inhottava, mutta siitä huolimatta tulin siihen lopputulokseen, että se on sitä mitä juuri nyt tarvitsen. Uskon, että elämässäni tällä hetkellä on kaikista tärkeintä se, että minä jaksan ja tyttärelläni on hyvinvoiva äiti kotona. Luulen että mieleni suojelee minua nyt sellaiselta tunnemyrskyltä, että minun on parempi sulkea se pois.

Kun saamme arjen pyörimään ja elämän sekä muutokset ovat tasapainottuneet, on varmasti aikaa surra, vihata, olla pettynyt ja kaltoinkohdeltu.

Elämäni todella menetti perustuksensa, mutta tänään minä keskityn rakentamaan uutta minulle ja tyttärelleni. Ajan kuluessa tulee varmasti aika ajatella, muistaa ja näiden myötä unohtaa.

2 thoughts on “Minä en ajattele, minä en muista”

    1. Enpä ole kokeillut. Tällä hetkellä paljon kaikenlaista menossa elämässä, aikaa ja voimiakin vieviä juttuja. Eli tällä hetkellä en ehkä jaksa keskittyä uuteen juttuun, mutta ehdottomasti tutustun aiheeseen kun on voimavaroja opetella uutta. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *